Tulipa oltua väärässä: Brexit tuli sittenkin. Mitä voimme oppia?

28.06.2016

Brexit on hyvä muistutus siitä, että status quota ei ole, ja se kannattaa muistaa myös, kun tarkastelee sijoitussalkkuaan.


Iso-Britannian kansanäänestyksessä maan kansa äänesti EU-eron puolesta. Vaikka erilaiset ovensuukyselyt olivatkin ennustaneet, että äänestyksestä tulee tiukka, oli äänestystulos silti monelle yllätys – kurssireaktioista päätellen ainakin sijoitusmarkkinoille.

Moni analyytikko ja ekonomisti – minä mukaan lukien – oli odottanut, että britit päätyisivät pysymään EU:ssa, sillä eroamisen taloudelliset ja poliittiset seuraukset oli etukäteen arvioitu varsin negatiivisiksi.

Äänestyksen lopputulos olikin hyvä muistutus siitä, että me ihmiset emme tee päätöksiä ”täysin rationaalisesti ja omaa taloudellista etuamme optimoiden”, kuten perinteinen talousteoria opettaa. Myös muut kuin taloudelliset syyt painavat päätöksenteossa.

Miksi ammattilainenkin arvioi niin pieleen?

Jäin jälkikäteen miettimään (jälkiviisaushan on mitä jaloin laji), miksi ammattilaisten arviot menivät niinkin pieleen. Mieleen nousi sijoittajapsykologiasta tuttu ilmiö eli meissä ihmisissä kytevä taipumus ajatella, että vallitseva olotila säilyy ennallaan (ns. status quo -taipumus).

Uusi tilanne synnyttää epävarmuutta ja siksi on usein helpompi suosia vallitsevaa olotilaa kuin heittäytyä uuteen. Status quo -taipumus voi huomaamattamme ohjata päätöksiämme ja johtaa käyttäytymiseen, joka ei ole oman etumme mukaista.

Brexitin osalta kyseessä on sekä poliittisesti että taloudellisesti suuri hyppy tuntemattomaan. Tilanne on ainutlaatuinen ja sen seurausten arvioiminen on erittäin vaikeaa. Sen vuoksi ajatus Iso-Britannian EU-erosta saattoi etukäteen tuntua niin vaikeasti käsiteltävältä kokonaisuudelta, että tiedostamattamme halusimme välttää sen. Sijoitusmarkkinoille syntyi äänestyksen lopputuloksesta kollektiivinen näkemys, joka meni pahasti pieleen.

Milloin on aika tarkastella oman sijoitussalkun perustuksia?

Sijoittajan elämässä status quo voi näyttäytyä esimerkiksi niin, että omaan sijoitussalkkuun ei tehdä muutoksia, vaikka maailman ympärillä tai omat sijoittamisen tavoitteet olisivat muuttuneet. Sijoitusten jatkuva muuttaminen on harvoin tarkoituksenmukaista, mutta myöskään nykytilaan ei kannata liikaa ripustautua.

Esimerkiksi omassa elämässä tapahtuvat merkittävät muutokset voivat olla hyviä syitä salkun rakenteen muuttamiselle. Jo pelkkä ajan kuluminen voi vääntää sijoitussalkun asentoon, joka ei ole enää itselle optimaalinen.

Myös ympäristössämme tapahtuu isoja asioita, jotka voivat ravisutella sijoitusmarkkinoiden perusteita ja laukaista tarpeen sijoitussalkun muokkaamiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pitkään jatkunut matala korkotaso (joka muuten Brexitin jälkeen jatkunee vielä entistäkin pidempään), ilmastonmuutoksen vaikutus sijoituskohteiden pitkän ajan tuotto-/riskinäkymiin.

Älä hätiköi, mutta muista omat tavoitteesi ja hyvä hajautus

Usein tiedostamme, että omille säästöille ”tarttis tehdä jotain”, mutta jostain syystä asioiden hoitaminen tuntuu työläältä ja vallitseva olotila turvallisemmalta. Brexitin jälkeen onkin mielestäni hyvä hetki katsoa omaa sijoitussalkkuaan uusin silmin.

Brexit itsessään ei muuttanut maailmaa niin, että salkun rakennetta tarvitsisi vain sen vuoksi muuttaa, mutta se toimi hyvänä muistutuksena siitä, että omia päätöksenteon perusteitaan on välillä hyvä vähän ravistella. En kuitenkaan tarkoita, että jokaiseen uutiseen ja heiluntaan pitäisi reagoida, päinvastoin.

Perustavanlaatuisiin muutoksiin omissa tavoitteissa ja sijoitusmarkkinoilla sen sijaan kannattaa reagoida. Hyviä ohjenuoria niin Brexitin jälkeisessä kuin sitä edeltäneessäkin maailmassa on rakentaa salkku vastaamaan omia tavoitteita, välttää hätiköityjä päätöksiä ja muistaa sijoitusten hyvä hajautus.

Henna Mikkonen
kuluttajaekonomisti
Danske Bank

Tulipa oltua väärässä: Brexit tuli sittenkin. Mitä voimme oppia?