Näin USA:n presidentinvaalit vaikuttavat meihin suomalaisiin

18.10.2016

​USA:n presidentinvaalikampanjointi vaikuttaa omasta eurooppalaisesta kuplastani katsottuna enemmän sirkukselta, kuin maailman kenties vaikutusvaltaisimman tehtävän valintaprosessilta. Meihin tavallisiin suomalaisiin vaalien ja niiden tuloksen vaikutukset ovat kuitenkin aika vähäiset.

USA:ssa – maailman suurimassa kansantaloudessa – järjestetään vaalit 8.11. Media on kiinnittänyt huomiota erityisesti presidentinvaaleihin, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että presidentin lisäksi USA:ssa vaihtuu koko edustajainhuone ja kolmasosa senaatista. Kyse on siis laajemmasta poliittisen vallan uudelleenjaosta.

Presidentti ei yksin pysty muuttamaan USA:n poliittista linjaa, vaan tarvitsee taakseen kongressin (senaatti + edustajainhuone) tuen. Siksi vaalikampanjointiakin on hyvä kuunnella sordiino korvissa. Kaikkia vaalilupauksia ei kumpikaan ehdokas tule varmasti lunastamaan vaan todellinen politiikanteko riippuu presidentin lisäksi kongressin valtasuhteista.

Presidentin vaikutus USA:n talouteen

Historiassa USA:n talouskasvu on ollut keskimäärin hieman nopeampaa demokraattipresidenttien kuin republikaanipresidenttien aikana. Tästä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että se olisi ainoastaan (tai edes suuressa määrin) presidentin ansiota. Vaikka presidentillä on paljon valtaa, talouskasvuun vaikuttaa moni muukin tekijä: talouden suhdanne, vallitseva kauppapolitiikka, energian hinta, tuottavuuskehitys jne.

Oma vaikutuksensa presidentin poliittisilla linjauksilla USA:n talouteen kuitenkin on, joten on hyvä tarkastella, miten ehdokkaiden näkemykset eroavat toisistaan.

Trumpin menolupausten toteutuminen voisi vaarantaa USA:n luottoluokituksen

Molemmat ehdokkaat ovat puhuneet valtion menolisäysten puolesta, joten julkisista investoinneista on odotettavissa piristysruisketta USA:n taloudelle lähivuosien aikana.

Menojen rahoituksen suhteen kandidaatit ovatkin täysin eri linjoilla: Hillary Clinton haluaisi korottaa veroja (etenkin rikkaiden osalta), kun taas Donald Trump haluaisi laskea veroja eli toisin sanoen rahoittaa menot velkarahalla.

Jos Trump toteuttaisi kaikki menolupauksensa, USA:n valtionvelka nousisi uudelle tasolle ja maan AAA-luottoluokitus olisi vaarassa. Se voisi heikentää dollaria.

USA:n mahdollinen sulkeutuminen voi hidastaa koko maailmantalouden kasvua

Ekonomistin silmin katsottuna huolta aiheuttaa erityisesti vaalien vaikutus kauppapolitiikkaan. Molemmat ehdokkaat ovat puhuneet kriittiseen sävyyn USA:n vapaakauppasopimuksista – Trump lähes kauppasotaa lietsoen.

Mikäli USA ryhtyy protektionistiseksi, se voi hidastaa sekä maailmankauppaa että globaalia ja USA:n omaa talouskasvua. Erityisesti ulkomaakaupasta riippuvaiset taloudet, kuten Aasian avoimet taloudet, kärsisivät protektionismin lisääntymisestä. Myös Meksiko on ollut Trumpin kampanjoinnin hampaissa.

Suomelle USA on kolmanneksi tärkein vientikumppani, nykyään siis Venäjääkin tärkeämpi, joten kansantaloutemme kannalta mahdollisimman kitkaton kaupankäynti on toivottavaa. En tosin usko, että Trumpin valinta aiheuttaisi mitään välitöntä vaaraa Suomen ja USA:n väliselle kaupalle. Suunnitteilla oleva EU:n ja USA:n välinen TTIP-sopimus olisi kyllä entistä enemmän vastatuulessa.

Heiluntavaara osakemarkkinoilla

Kovin suurta merkitystä USA:n vaaleilla ei ole suomalaisen kuluttajan arkeen – paitsi että ne tarjoavat viihdettä politiikasta kiinnostuneille. Mutta sijoitusmarkkinoiden, erityisesti osakemarkkinoiden, kautta vaalit voivat tuntua suomalaisenkin sijoitussalkussa, etenkin lyhyellä tähtäimellä.

Sijoitusmarkkinat tyypillisesti heiluvat merkittävien tapahtumien edellä. Toistaiseksi heilunta markkinoilla on ollut hämmästyttävänkin vähäistä, mutta tilanne voi vielä muuttua marraskuun lähestyessä. Edessämme on mm. viimeinen vaaliväittely, joka voi heiluttaa ehdokkaiden kannatuslukuja suuntaan tai toiseen.

Tyypillistä myös on, että heilunta pikku hiljaa vähenee vaalien jälkeen, kun voittaja on selvillä ja kuva hänen poliittisesta linjastaan tarkentuu. Sen jälkeen yksittäiset yhtiöt ja toimialat voivat toki altistua uuden presidentin linjauksille eri tavoin.

Vältä tyypillinen psykologinen virhe

Yksi tyypillinen psykologinen virhe, johon me sijoittajat helposti retkahdamme, on se, että korostamme päätöksenteossamme liikaa tuoreita tapahtumia (recency bias). Nyt jos koskaan on uhkana langeta tähän virheeseen, koska mediahuomio presidentinvaalien ympärillä on valtaisa.

Fiksu välttää nytkin ylireagointia. Monelta suomalaiselta sijoittajalta puuttuu USA salkustaan kokonaan. Jo pelkästään hajautuksen vuoksi sitä on mielestäni hyvä siellä olla (Danske Bankin suositus noin 20 % osakesijoituksista) valitusta presidentistä riippumatta.

Pitkässä juoksussa presidentin vaikutus osakemarkkinoiden tuottoon on pieni. Pitkäjänteisen sijoittajan ei kannatakaan liikaa vaivata päätään USA:n vaaleilla. Se on sijoittajan matkan varrella vain yksi tapahtuma monien muiden joukossa.

Henna Mikkonen
ekonomisti
Danske Bank

 


Henna Mikkonen on Danske Bankin kuluttaja-asioihin erikoistunut ekonomisti. Seuraa Hennaa myös Twitterissä: @HennaMikkonen1

Näin USA:n presidentinvaalit vaikuttavat meihin suomalaisiin