Suomella hyvä peruskunto talousmaaottelussa, mutta Ruotsilla pitkä etumatka

02.09.2016

Ruotsi päihittää Suomen maiden talousmaaottelussa monilla mittareilla mennen tullen. Työtä tehokkaasti tekemällä Suomi voi ottaa Ruotsin etumatkaa kiinni. Elintason nostaminen on kuitenkin kestävyysurheilua ja vaatii kärsivällisyyttä.

Laman jälkeinen nousukausi nosti Suomen talouden suorituskyvyn lähes Ruotsin lukemiin, mutta nykyinen kuilu kokonaistuotannossa näyttää järkyttävän suurelta. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote kertoo Suomen köyhtyneen nopeasti.



Ruotsi toipui melko nopeasti finanssikriisistä ja maan taloudella on mennyt poikkeuksellisen hyvin verrattuna useimpiin muihin kehittyneisiin talouksiin. Suomen talous putosi valitettavasti polvilleen useista tunnetuista syistä (Nokia, Venäjän taantuma, paperin kysynnän hiipuminen, jne).

Penkkiurheilija ei tosin Ruotsin etumatkaa välttämättä huomaa, sillä suomalaistenkin yksityinen kulutus nousee yllättävän mukavasti, vaikka vienti ja investoinnit kompuroivat ja julkinen sektori puuskuttaa kasvavan velkataakan alla. Ruotsinkin talous voi kiittää kotitalouksia suuresta osasta kasvua, mutta myös Ruotsin vienti on noussut eikä julkisen talouden ole tarvinnut leikata menoja.

Ruotsalaiset ovat vaurastuneet jo pelkästään sen vuoksi, että huomattavasti useampi ruotsalainen tekee töitä. Ruotsin työikäinen väestö kasvaa, mikä pönkittää maan talouskasvua tulevina vuosina. Samaan aikaan Suomen työikäinen väestö uhkaa supistua.



Heikon menestyksen taustalla kulttuuri vai jokin aivan muu?

Suomi menestyy monissa kilpailukykyä, koulutusta, yhteiskunnan vakautta tai innovatiivisuutta mittaavissa vertailuissa erittäin hyvin. Yhteisöverotus alittaa EU:n keskiarvon, työvoimasta ei tällä hetkellä ole pulaa ja velkarahoituksen saatavuudessa Suomi on suhteellisen vahvoilla. Toimintaympäristö näyttää ensi vilkaisulla suotuisalta.

Ennen finanssikriisiä Suomen talous nousikin vauhdikkaasti, mutta nyt vauhti näyttää jähmettyneen keskeisiä kilpailijamaita hitaammaksi. Paradoksaalisesti maan vahvuuksia ei ole pystytty muutamaan talouskasvuksi, vaikka finanssikriisistä ja Nokian kännyköiden katoamisesta on jo kulunut muutama vuosi.

Professorityöryhmä epäilee, että paradoksin taustalta löytyy kulttuurisiakin tekijöitä: omiin kykyihin liittyvää epäilyä ja riskinoton kaihtamista. Kulttuurilla onkin merkitystä talouden hyvinvoinnin suhteen, mutta monissa tutkimuksissa suomalaisten itsetunto ja kyky ottaa riskejä eivät suinkaan näyttäydy kilpailijamaita heikompina. Joko kulttuurisia asioita ei osata mitata oikein tai sitten heikon menestyksen taustalla piilee muita syitä.

Yksityinen raha lisää Ruotsin ketteryyttä

World Economic Forumin kilpailuraportin mukaan Suomella menee Ruotsia heikommin muutamalla kasvuhakuisen liiketoiminnan kannalta tärkeällä mittarilla. Ensinnäkin Suomesta puuttuu riskirahoittajia, jotka pystyisivät oman pääoman ehtoisesti tukemaan kasvuyritysten nousua varhaisessa vaiheessa.

Tämä juontaa ehkä juurensa ruotsalaisten kotitalouksien suurempaan varallisuuteen, mitä ei voida hetkessä korjata. Julkinen valta pyrkii toki kantamaan kortensa kekoon, mutta sen kyky valita ketterästi menestyjiä pienten yritysten joukosta ei välttämättä pärjää suurelle joukolle yksityisiä rahoittajia.

Lisäksi Suomi on Ruotsia pienempi kotimarkkina, mikä heikentää mahdollisuuksia laajentumiseen kotikentällä. Koska kotimarkkinan kokoa ei hetkessä muuteta, tulisi kasvuhakuisten yritysten rohkeasti pitää koko maailmaa tai ainakin Euroopan Unionia kotimarkkinanaan. Yhä useampi suomalainen kuluttajakin katsoo verkkokaupan tarjontaa Suomen rajojen ulkopuolelta ja globalisaatio ravistelee tukkukauppaa.

Suomalaiset edellä yrittäjyydessä, brändiosaamisessa kirittävää

Valitettavasti myös suomalaisten into yrittää näyttää hieman pudonneen finanssikriisin jälkeen. Yrittäjyyttä selvittäneen Eurobarometrin 354 mukaan suomalaiset työskentelevät huomattavasti mieluummin jollekin toiselle kuin ryhtyvät itse yrittäjiksi. Hämmästyttävää kyllä, tässä suhteessa Ruotsilla ei kuitenkaan näytä olevan etumatkaa, sillä vain Ruotsissa palkkatyön suosio oli vielä Suomeakin vahvempaa vuonna 2012.

Ruotsalaiset näyttävät kuitenkin pystyvän luomaan menestyviä brändejä monella kilpakentällä. Voihan olla, että ruotsalaiset osaavat olla asiakaslähtöisempiä ja ketterämpiä uusia trendejä tunnistettaessa. Kaupan alalla suomalaiset eivät vielä pärjää ruotsalaisille esimerkiksi digitaalisen markkinoinnin puolella. Ruotsalaiset yritykset saavuttavat kansainvälisesti huomattavasti suuremman markkinan.

Inhimillinen pääoma käyttöön

Ruotsilla saattaa olla toimivammat työmarkkinat, suurempi kotimarkkina ja enemmän markkinointiosaamista. Työmarkkinat ovat kuitenkin uudistettavissa ja markkinointia voi opetella myös Suomessa.

Kannustan yrityksiä katsomaan rohkeasti rajojen yli ja pohtimaan kuluttajien tarpeita. Suomi voi yrittää sopeutua globaaliin kilpailuun ravistelemalla kankeita rakenteita ja miettimällä, miten yrittämisestä ja töissä käymisestä tulisi ylivertaisia vaihtoehtoja työttömyydelle.

Malttia vaaditaan, sillä vaikka Ruotsin bruttokansantuote henkeä kohti nousisi vain yhden prosentin vuodessa, Suomella menisi kahden prosentin kasvullakin liki kaksi vuosikymmentä saavuttaa naapurimaan etumatka. Rohkaisevaa on, että 0–54-vuotiailla suomaisilla voidaan katsoa olevan enemmän inhimillistä pääomaa kuin ruotsalaisilla. Kenties nuorilla sukupolvilla on enemmän valmiuksia nopeaan kansainvälistymiseen.

Pasi Kuoppamäki
pääekonomisti
Danske Bank

 



​Pasi Kuoppamäki on Danske Bankin pääekonomisti. Seuraa Pasia myös Twitterissä: @Pasi_Kuoppamaki

Suomella hyvä peruskunto talousmaaottelussa, mutta Ruotsilla pitkä etumatka